Parainen 1917

Lenin ja Parainen

Tohtori Müller

Joulukuussa 1907 Paraisilla oli muukalainen, joka kutsui itseään tohtori Mülleriksi. Mies oli oikeastaan venäläinen vallankumousmies Vladimir Iljitj Uljanov Lenin, joka pakeni tsaarivaltaa länteen. Välttääkseen takaa-ajajiaan Lenin tuli Paraisille ruukinvirkailija Ludvig Lindströmin avulla. Pakomatkansa aikana Lenin saapui ensin Kirjala Norrgårdille, jonne hän jäi kolmeksi päiväksi lepäämään raskaan ja vaarallisen Helsingin ja Paraisten välisen matkan jälkeen. Kirjalassa olonsa aikana Lenin oli erityisen kiinnostunut ihmisistä ja tilan oloista, ja hän keskusteli paljon Lindströmin ja tilan väen kanssa.

Kolmen päivän jälkeen tuli lumisade ja Lenin pystyi jatkamaan matkaansa Paraisten Malmille rekikyydillä. Paraisten Malmilla hän kohtasi Paraisten Osuuskaupan päällikön, Carl Jeansonin, sekä poliisi Walter Rohden. Näiden avulla Lenin pystyi jatkamaan matkaansa Lillmälölle, jonne hän joutui jäämään viikoksi heikkojen jäiden takia. Pian joulun jälkeen jäät olivat vahvemmat ja Lenin pystyi opastajien avulla kulkemaan Nauvosta Örfjärdenin yli Seilille, jossa Tukholman vene Stella otti hänet kyytiin. 28. joulukuuta Lenin oli perillä Tukholmassa, josta hän jatkoi matkaansa Kööpenhaminan kautta Caprille.

Lenin järjesti nallihattuja Paraisten kaivostyöhön vuonna 1917

Vuonna 1917 sekä kalkkituotanto että sementtitehtaan tuotanto oli lakannut polttoainepulan takia. Ainoa toiminta jota pystyttiin jatkamaan oli kalkin louhiminen, ja mahdollisimman moni yhtiön työntekijöistä oli ohjattu louhokseen, jotta he saisivat palkkansa. Sen aikaisiin oloihin nähden louhittiin valtavia määriä kalkkikiveä koska sitä voitiin varastoida tulevaisuutta varten. Myös tämä toiminta oli kuitenkin uhanalainen. Vuoden 1917 lopussa laskettiin, että nallihatut riittäisivät korkeintaan vuoden 1918 tammikuuhun.

Ludvig Lindström toimi Paraisten elintarvikepäällikkönä. Yhtenä päivänä hän tapasi kansliassa Emil Mellbergin, joka kertoi siitä kuinka nallihattujen vähyys uhkasi työllisyyttä. Mellberg totesi, että Pietarissa kyllä oli suuria määriä dynamiittinalleja mutta että niiden saaminen Paraisille olisi vaikeaa voimassaolevan räjäytysaineiden vientikiellon takia. Lindström kertoi aikaisemmista yhteyksistään Leniniin, joka oli päässyt valtaan Venäjällä. ”Kirjoita kirje Leninille niin vien sen hänelle”, sanoi Mellberg. Yhtiön johtaja Emil Sarlin oli myös sitä mieltä, että asiaa voitaisiin yrittää, joten Ludvig Lindström kirjoitti kirjeen, jossa hän selvitti Paraisten tilannetta sekä etenkin nallihattujen merkitystä sen laitoksen työntekijöille jonka malmiesiintymisiä tohtori Müller oli tutkinut. Emil Mellberg ja Isak Segerström ottivat yhteyttä miliisipäällikkö William Lundbergiin Turussa ja kiitos häneltä saadun todistuksen he saattoivat matkata turvallisesti rajalle asti.

Pietarissa Mellberg ja Segerström välttivät mahdollisimman kauan Leninin vaivaamista. Nallihattuja he löysivät, mutta kukaan ei uskaltanut myydä niitä. Lopulta heillä ei siis ollut muuta vaihtoehtoa kuin ottaa yhteyttä Leniniin. Heille myönnettiin audienssi ja kun he toivat terveisiä Paraisilta ja Ludvig Lindströmiltä Lenin ilahtui kovin ja lupasi auttaa heitä. Hän allekirjoitti luvan, joka myönsi heille oikeuden ostaa ja kuljettaa 40 000 sytykettä. Tavara oli määrä hakea Kolpinosta jossa toinen Suomen ystävä, varastopäällikkö Genetz, antoi käskyn hevoskuljetuksesta rautatieasemalle. Nallit kuljetettiin junalla Turkuun, josta ne vietiin edelleen Paraisille hevoskyydillä. Kauppamiehet olivat niin onnellisia onnistuneesta matkastaan, että he suunnittelivat tekevänsä uuden matkan Leninin luo suostutellakseen hänet kutsumaan kotiin kaikki ne venäläiset joukot, jotka olivat Suomessa. Tästä diplomatiasta ei kuitenkaan tullut mitään.

Lähteet: Pehr Kronberg, Lenins flykt över Pargas och Örfjärdens isar i december 1907 sekä Albert Mellberg, Lenin fixade knallhattar för gruvarbete i Pargas, Houpblaanda om Pargas, Pargas Hembygdsförening 1980.

Museo

Paraisten kotiseutumuseo

Paraisten kotiseutumuseo sijaitsee ydinkeskustassa. Museoon kuuluu tusinan verran rakennuksia jotka valaisevat Paraisten historiaa eri vuosisadoilta. Esimerkiksi laivamiehentorppa, vuokratilallisen tupa, suutarin työhuone, vanha koulu ja Kirjala Norrgårdin komea päärakennus Lenin-huoneineen ovat näkemisen arvoisia.

Yhteys

Storgårdsgatan 13, Parainen
Tel.050-596 2112
www.pargashembygdsmuseum.fi