Turku 1917

Partiotoiminta Suomen itsenäistymisen aikaan

Partioliike alkoi 1907 Robert Baden-Powellin toimesta Englannissa, jossa ensimmäinen leiri pidettiin Brownsean saarella. Partiotoiminta levisi nopeasti useisiin eri maihin ja Suomessa se aloitettiin keväällä 1910, jolloin eri puolille Suomea syntyi järjestäytyneitä partioryhmiä. Seuraavana vuonna partiolaisia laskettiin olleen jo lähes 7000. Varsinais-Suomen alueella partiolippukuntia toimi Salossa, Sauvossa ja Turussa kuusi lippukuntaa. Toukokuussa 1911 ilmestyi Kaarlo Soinion toimittamana ensimmäinen suomenkielinen partio-opaskirja ”Partiopojat”.

Suomi oli tuolloin Venäjän autonominen alue ja maan kenraalikuvernööriksi nimitettiin F. A. Seyn, joka arvioi partiotoiminnan olevan sotilaallista ja vaaraksi Venäjälle. Kenraalikuvernööri Seynin ehdotuksesta partiotoiminta lakkautettiin ja kiellettiin Suomessa syksyllä 1911. Venäjällä puolestaan partiotoiminta sai jatkua ja Suomesta jopa kutsuttiin partiojohtaja (Ragnar Axel Fernberg) kouluttamaan Pietariin partiojohtajia. Myöhemmin hänet palkittiin ansioistaan venäläisellä, partiolaisten arvostetuimmalla ansiomerkillä Hopeasudella (1917).

Suomessa partiotoiminta ei kuitenkaan kielloista huolimatta päättynyt, vaan toiminta jatkui ns. ”maanalaisena”. Venäjällä maaliskuun vallankumous 1917 muutti jälleen kaiken ja vapaammat tuulet puhalsivat Suomessa. Partioinnostus oli valtava ja uusia lippukuntia (partiojärjestöjä) perustettiin kymmenittäin. Yhdeksi voimakkaimmaksi partiopaikka-kunnaksi kasvoi Turku (7 lippukuntaa), jossa lähes jokaisessa oppikoulussa oli partio-osasto. Ensimmäinen yhteinen organisoitu tapahtuma toukokuussa 1917 – Partiopäivät – päätyi perustamaan kaikki partiolaiset käsittävän (sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset) Suomen Partioliitto – Finlands Scoutförbund -liiton.

Ristiriitojakin esiintyi jo heti alkuvaiheessa. Liikkeen perustajan Robert Baden-Powellin määrittelemän ”partiolain” sisällöstä ja sanamuodosta aiheutui vakavia erimielisyyksiä ja vaarana oli, että juuri perustettu yhteinen liitto purkautuisi. Erimielisyyden aiheutti 10. kohta, jossa viitattiin terveydelle vahingollisiin nautintoaineisiin, jolla tarkoitettiin tupakkaa ja alkoholia. Osa kokousväestä vaati selkeitä kieltolauseita kyseiseen kohtaan. Onneksi yhteisymmärrys viimein löytyi ja äänestysten jälkeen ”partiolain” sisältö hyväksyttiin kokonaisuudessaan ja liitto voitiin katsoa perustetuksi.

Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917. C. G. Mannerheim toimi tuolloin valtionhoitajana ja matkusti virkansa puolesta ympäri maata, tapasi paljon partiolaisia, jolloin muodostui vahva yhteys partiolaisten ja Mannerheimin välille. Valtionhoitajan tehtävästä luopunut kenraali Mannerheim kutsuttiin 16.8.1919 ensimmäiseksi kunniapartiolaiseksi. Mannerheim ilmoitti 15.2.1920 Suomen partiolaisille perustaneensa ansiomerkin Mannerheim-soljen. Soljen suunnitteli yksi Suomen tunnetuimmista taitelijoista, Akseli Gallen-Kallela.

1920-luvulla partiotoiminta kehittyi voimakkaasti. Jäsenmäärä kasvoi kymmenluvun lopulla, kansainväliset yhteydet tiivistyivät, uusia toimintamuotoja omaksuttiin ja suunnitelmallinen partiojohtajakoulutus käynnistyi.

Koonnut Yrjö ”Yrjänä” Nenonen, Suomen Partiomuseo
Kuva 1 - Åbo Boyscouter
Eräs telttakunta leirillä 1.-11.6.1911, kuva J. Gadd
Kuva 2 - Åbo Vildar, leiri Brinkhallissa vuonna 1920
Kuva 3 - Turun Suomalaisen Klassillisen lyseon Partiopoikajärjestö
Päällikkö ja joukkuepäälliköt plus heidän apulaisensa sekä vartiopäälliköt vuonna 1917
Kuva 4 - Turkulaisia partiotyttöjä Auran Tytöt -lippukunnasta retkellä Ruissalossa, käynnissä viestitysharjoitus semaforilipuilla
Kuva Aili Sarvanto, turkulainen partiojohtaja ja -kouluttaja
Kuva 5 - I luokan Mannerheim-solki

Museo

Suomen Partiomuseo

Suomen Partiomuseo – Finlands Scoutmuseum on kansallinen erikoismuseo. Museota ylläpitää Suomen Partiomuseoyhdistys – Finlands Scoutmuseiförening ry. Yhdistys tallentaa partioliikkeen menneisyyttä ja nykyisyyttä valaisevaa esineistöä, kuva- ja asiakirja-aineistoa sekä pyrkii herättämään kiinnostusta partioliikkeen toimintaan ja historiaan. Museo on toiminut Suomessa jo yli 50 vuotta ja on koonnut ainutlaatuisen kokoelman esineistöä ja arkistoa partiotoiminnan yli sadan vuoden ajalta. Museo on ainoa Suomessa toimiva lapsi- ja nuorisotyön historiaan ja kultturiperintöön keskittynyt museoyhteisö. Suomen Partiomuseo on Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n B-jäsen.

Aukioloajat

Arkilauantaisin 12-15 (1.9-31.5)
Muina aikoina sopimuksen mukaan.
Varaukset sähköpostilla.

Yhteystiedot

Suomen Partiomuseo
Läntinen Pitkäkatu 13
20100 Turku

partiomuseo.fi
Puh. (02) 237 7692
partiomuseo@partio.fi
Puheenj. Yrjö Nenonen 040 7494 270
Vierailutilaukset: museonhoitaja teemu.helin@partio.fi